15.7.2017

Väriä elämään



Lillen odottaa aina että tulee kesä ja saa kesätukan. 
Hänelle se merkitsee sinistä väriä. 
Minä en uskalla antaa hänenvielä värjätä vahvoilla väreillä hiuksiaan, vaan käytämme Color Maskia. 
Valmistajan mukaan väri kestää 5-30 pesua.
Lillenillä väri on päässä vähintään tuon 30 pesua. 
Pitkä ilo siis! 
Ja kyllä se poistuu lopulta tukasta. 
Hän itse rakastaa sinisiä hiuksiaan. 
Onhan ne aika rock!



Olimme eilen lähdössä Lintsille ystävien kanssa. 
Lilleni oli itse miettinyt asunsa tarkkaan.
Kokeili kahta eri kokonaisuutta. 
Päätyi veljensä kauluspaitaan ja rusetti oli ehdottomasti oltava. 
Lopulta mietti jos saisi silmiinsä tummaa meikkiä koska onhan rokkareillakin. 
Sanoin, että toki saa laittaa!
Ei hetken mietittyään sitten halunnutkaan. 

Annan lapseni olla oma itsensä. 
Ilmaista itseään vaatteilla ym. 
En halua laittaa heitä muottiin. 
Ei minuakaan voi kukaan niin tehdä.
On upeaa nähdä miten oma lapsi uskaltaa olla sitä mitä on. 


12.7.2017

Kun olet aivan LIIKAA




Oletko kuullut olevasi liikaa?
Tai tuntenut olevasi toiselle liikaa?
Minä olen... kymmeniä kymmeniä kertoja. 

Kun erosin 2,5vuotta sitten, aloitin treffailun. 
Olen käynyt paljon treffeillä. 
Kaksi kunnon orastavaa suhdettakin on tässä ollut... 

Mutta se mihin törmään koko ajan, on se että olen miehistä liikaa. 
Liian avoin, kiltti, energinen, eläväinen.
Liian äänekäs, puhelias, innostunut ja iloinen. 
Liian taitava tekemään "miesten hommia".
Liian rehellinen. 
Liian sairas. 
Liian lihava. 
Liian sitä ja tätä ja tota. 
Liikaa!

Miten ihminen voi sitten olla vähemmän?
Olla jotain muuta kuin itsensä?
EI VOI EIKÄ PIDÄ!
Pitää olla itsensä, vaikka kyllä se sattuu kuulla kerta toisensa jälkeen olevansa liikaa...

Koska, jos miettii parisuhteen ja rakkauden kannalta, on tällä pallolla pakko olla yksi mies jonka mielestä olen juuri ihana näin.

3.7.2017

Muutoksia muutoksia




Elämäni muuttuu koko ajan.
Ja niinhän sen kuuluukin mennä. 
Mulla vaan elämä on heitellyt niin paljon viime vuosina, että oon ollut hukassa tämän bloginkin kanssa. 
Mitä tämä käsittelee enää?
Elämäni ei ole sitä vanhaa lapsiperhe-elämää keltaisessa talossa, mitä se ennen oli.
Siihen tuli sairaus ja ero. 
Uusi suhde ja ero. 
Tul muutto ja taas on edessä muutto. 
Elämää sinkkuna sairaana kolmen lapsen kanssa... 
Paljon on muuttunut.
Harkitsin blogin lopettamistakin, mutta en pystynyt. Ei tuntunut oikealta. 
Ja minä en tee mitään, mikä ei tunnu oikealle.
Siksi on blogi ikäänkuin kellunut elämäni mukana, pysynyt juuri hengissä. 

Mielessä on muutoksia, ihan ulkoasusta alkaen. 
Sisältö muuttuu, kun minä olen muuttunut.
Mutta en lopeta, jatkan. 
Jatkan suuremmalla innolla, kun hahmotan asiat kuntoon. 

Kohta 9 vuotta on blogini ollut olemassa ja osa teistä on lukenut alusta asti. 
Kiitos siitä!
Toivon, että jatkamme yhdessä vielä matkaa.
Kunhan puhallan vanhat pölyt täältä pois, siivoan blogini samalla lailla kuin olen tehnyt mielelle ja elämälleni. 

Syksy tuo uusia tuulia todella ja elämä takaisin Tammisaaressa odottaa. 
Nyt pienemmässä vaaleansinisessä vanhassa talossa ihan keskustassa...

Jatketaanko matkaa vielä? 

9.5.2017

Oma nurkka





Lillenin oma nurkka kaipasi sänkyä ja vähän muutosta. 
Sopiva vanha puusohva löytyi 20e hintaan kierrätyksestä. 
Painaa kuin synti tuo vanha ihanuus, mutta on juuri täydellinen. 
Odottaa kyllä maalaustaan hetken vielä. 
Helmen harmaa tai vaalea minttu on ajatuksena...

Hassua miten yksi muutos voi tuoda iloa koko poppoolle. 
Sängys on köllinyt koiraa myöten kaikki. 

25.3.2017

Kun haluaisi juosta päin seinää



Mua ei hymyilytä tänään. 
Ei kyllä hymyilyttänyt eilenkään.
Itseasiassa ahdisti niin paljon, että oli vaikea hengittää. 
Tuli olo, että voisin juosta täysiä seinään ja jäädä siihen. 
Hullua? 
Ehkä. 
Se on vain metafora ololle, kun ei aina hymyilytä. 
Iloinen positiivinen ihminen voi olla välillä ihan muuta. 
Rikki. 

Mietin kehtaanko kirjoittaa siitä, että mä oon välillä ahdistunut. Rikki. 
Eihän positiivinen ihminen ole down. 
Ei enää, kun mähän parannuin siitä.
Masennuksesta. 
Se on kirosana about kaikille! 
Sehän siinä just onkin, kun se on kirosana. 
Ei hyväksyttävää, eikä suotavaa tietenkään. 
Elämä vain on ajottain, tai minun kohdallani jo vuosia ollut, hyvin raskasta.
Liian raskasta. 
Se kuluttaa ja hartiat painuu kasaan taakan alla.
Sitä yrittää kävellä selkä pystyssä hymyillen, vaikka paino vetää kasaan. 
Kunnes on olo, että haluaa juosta seinään.

Tiedän etten ole ajatuksieni tai tunteideni kanssa yksin.
Mä vaan puen ne sanoiksi ja oon sen verran hullu, kai, että julkaisen ne. 
Minulle kirjoittaminen vain on se tapa päästä sinne syvälle, omaan oloon ja minään.
Se on tapa käsitellä ajatuksia ja tunteita.
Päästä niihin käsille ja antaa mulle mahdollisuuden hallita ja muovata niitä. 
Jokaisella on se oma tapa. 
Sulla ehkä urheilu?
Mä kirjoitan. 
Ja pitäisi kirjoittaa paljon enemmän. 
Antaa vaan palaa, olla miettimättä onko soveliasta olla näin avoin. 

Mun vahvuus, ja heikkouskin, on juuri se että oon avoin. 
Sitä en osaa muuttaa. Enkä halua. 

Hyvää lauantaita olit hymy suussa tai et.


21.3.2017

86400e



Jos sinulla olisi 86400e rahaa ja joku varastaisi sinulta 10e. 
Olisitko valmis käyttämään loput rahat, eli 86390e saadaksesi sen 10e takaisin minkä joku sinulta varasti?
Tuskin!
En usko että meistä kukaan tekisi niin. 

Meillä jokaisella on päivässä 86400sekuntia käytettävänämme. Jokaisella sama määrä. 
Aina tulee päiviä jolloin joku loukkaa meitä, satuttaa teoin tai sanoin 10sekunnin aikana. 
Miksi me olemme sitten valmiita käyttämään loppupäivän eli 86390s tai viikon saati vuoden sen 10sekunnin takia? 

Kun näin tämän tekstin englanniksi sain hyvän ohjenuoran elämään. 
Päivä kerrallaan. 
Antaa ilkeiden asioiden lipua ohitse, koska ne eivät vain ole minun arvokkaiden sekuntien arvoisia. 

Jos en olisi valmis heittämään rahaa saadakseni takaisin mitä minulta on varastettu, niin miksi olisin valmis tekemään niin vielä arvokaammalla asialla? 
Rahaa saa lisää, menetettyä aikaa ei ikinä! 

Ei kannata stressata pienten hetkien takia. 
Elämä on niin paljon arvokkaampaa ja sinun aikasi on kallisarvoista. 

10.2.2017

Muutos


Kun ajattelet, ettet ole onnistunut tavoitteissasi, pysähdy ja katso mihin olet päässyt. 
Nämä kuvat on otettu tasan kahden vuoden välein. 
Olen voittaja!
Olen saavuttanut jo paljon ja siitä on syytä olla ylpeä. 

Pitää muistaa edetä omaan tahtiin, ei verrata muihin. 
Tämä on sinun matkasi ja ota siihen oma aikasi!
Mä uskon että pysyvät muutokset tapahtuu rauhassa ajan kanssa. 

Minä jatkan matkaani ja kiva nähdä mikä on tulos vuoden päästä. 

Tsemppiä!!!